tiistai 4. huhtikuuta 2017

Ketteryyttä ja protoilua

Ladecin työyhteisöjakson aikana sain mahdollisuuden tutustua BUUSTIa ketteristä menetelmistä- nimiseen luentoon. Paikalla oli Columbia Roadista Matti Parviainen kertomassa ketteryydestä ja protoilusta. (Voit lukea yrityksestä lisää täältä)

Ketteriä menetelmiä käytetään yleisesti ohjelmistokehityksessä ja it- projekteissa. Ketterä kehittäminen (englanniksi agile development) on järkeenkäypä vaihtoehto perinteiselle vesiputousmallille. Miksi? Neljä tärkeää ketteryyden aihealuetta auttaa selventämään tätä väitettä:

1. Yksilöitä ja kanssakäymistä arvostetaan enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja

2. Toimivaa ohjelmistoa arvostetaan enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota

3. Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja

4. Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa.

Build- Measure- Learn:

Rakenna, mittaa ja opi on yksi ketterän kehityksen apuvälineistä ja metodologian perusajatus. Periaatteessa ideasta rakennetaan mahdollisimman yksinkertainen tuote, josta karsitaan kaikki ominaisuudet, jotka eivät ole oppimisprosessin kannalta hyödyllisiä. Tehdyn tuotteen ominaisuuksia ja käyttäjien reaktioita mitataan. Tehtyjen mittausten perusteella on tarkoitus oppia tekemään päätös siitä, onko aika muutta kehityssuuntaa vai pysyä samalla, tutulla polulla.

Matti Parviainen antoi myös tärkeitä ohjeita ketteryyden käyttöön. Tässä muutama:

- aseta abstrakti työ näkyväksi: käytä värikkäitä post-it- lappuja
- ketterän kehityksen toimintamallissa (eli build-measure-learn) on tavoitteena todistaa ideat huonoiksi, jos ne ovat huonoja

Prototyypit:

Luennon aiheena oli myös prototypointi. Näin ensi alkuun voisi avata käsitettä prototyyppi:

Prototyyppi tarkoittaa koemallia. Sen avulla konkretisoituu ja visualisoituu suunnitteilla oleva uusi palveluidea. Palvelujen prototypoinnissa menetelmien mallintamiseen käytetään usein tarinoita (storytelling), kuvakäsikirjoitusta (storyboard) ja service blueprint- kaaviota, 

Protyyppien käytössä arvostetaan myös neljää eri asiaa. Niitä ovat:

1. Yksilöitä ja kanssakäymistä arvostetaan enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja

2. Rempseää demonstrointia enemmän kuin visuaalista viimeistelyä

3. Oikeaa kontekstia enemmän kuin huolellista käsikirjoittamista

4. Helppoa kommunikointia enemmän kuin täydellistä esitystä.

Protyyppien työstämisessä käytetään samanlaista kaaviota kuin ketterissä menetelmissä. Build- measure- learn kuvataan näin:

- Rakenna proto väkisin (build), vaikka se luultavasti voi nolottaa. Käytä alkuvaiheen ideoinnissa kynää ja paperia. Näin yksinkertaisilla apuvälineillä pääset pitkälle!

- Näytä sitä tiimikavereille (measure), oikeille käyttäjille, ostajalle, markkinoinnille... Kaikenlainen palaute on tervetullutta tässä kehitysvaiheessa.

- Ongelmat ja oletukset tulevat vastaan oppimisessa (learn). Tunnereaktioina saattaa olla ilahtuneisuutta, hämmennystä tai välinpitämättömyyttä. Jossain vaiheessa ulkonäkö ratkaisee.

Esimerkki- keisseinä annettiin Wolt ja Vapo. Wolt on innovatiivinen keksintö, jonka avulla voi tilata ruokaa- helposti kännykän avulla.
Vapo puolestaan myy irtopellettejä ja käyttää fiksusti apuna ketteryyttä (sekä lean- toimintamallia)

Mikä ihmeen Agile, Lean ja Scrum? Tuliko liikaa tietoa yhdellä kertaa? Tästä linkistä pääset tutustumaan enemmän ketteriin menetelmiin: https://www.itewiki.fi/opas/ketterat-menetelmat-agile-lean-ja-scrum/

Tutustu myös:

Wolt https://wolt.com/fi/wolt

Vapo https://www.vapo.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti