Arki sen kuin rullaa eteenpäin, ja palveluliiketoiminnan ekan vuoden opiskelijoilla on monta rautaa tulessa. Vaikka olemmekin nyt neljä/kolme kertaa viikossa työyhteisöpaikalla oppimassa uutta, on koulun puolesta paljon hommia tehtävänä. Eilen vilkaisin kalenteriani ja sain todeta, että väriä ja muistutuksia löytyy joka viikolta. C´est la vie- se on elämää! :)
Halusin kuitenkin tänne blogiin vielä julkaista ajankohtaiset kouluhommat, jotta saatte hyvän kokonaiskuvan palveluliiketoiminnan opiskelusta (ja huomio huomio: varsinkin ensimmäisenä keväänä). No, ei kuitenkaan auta valittaminen, jos haluaa opintopisteitä kerätä kasaan. Mutta näillä siis mennään tämä kevät:
- Service English- opintojakso: dialogit eri kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisesta, ja miten tilanne menee hyvin hoidettuna sekä vastaavasti huonosti hoidettuna (huomioitava kulttuurilliset asiat). Dialogit äänitetään 12.4 eli suullista englannin kieltä treenaamaan :)
- Englannin kieli ja viestintä: ryhmätyönä tehdään videoessee, jossa käytetään apuna itse laatimiamme swot- analyyseja. Esitetään PowerPointina luokan edessä. Englannin kieli sekä esiintyminen vahvasti läsnä... Esitetään 17.5.
- Toimintaympäristö: suoritettava kuusi erilaista tehtävää, joiden deadline 8.5. Mukana myös PESTE- analyysi, joka tehdään työyhteisöpaikan toimintaympäristöstä.
- Asiantuntijaviestintä: artikkeli, jossa aihe on vapaa (liityttävä kuitenkin palveluihin/liiketoimintaan/asiakaspalveluun). Tieteellisen artikkelin kaltainen tehtävä, joka tehdään opinnäytetyöpohjaan. Käytettävä lähteitä, jotka pitää myös merkitä näkyviin. Tässä on tukena informaatiolukutaidon kurssi. Deadline 5.5.
lauantai 8. huhtikuuta 2017
perjantai 7. huhtikuuta 2017
Näin otat benchmarking- menetelmän käyttöön
Ladecin työyhteisöjaksolla sain tehtäväksi analysoida DesignLahti- sivuston kehityskohteita sekä verrata sivustoa muiden kaupunkien verkkosivuihin. Samalla tuli tutuksi termi nimeltä benchmarking. Siitä inspiroituneena päätin ottaa blogpostauksen aiheeksi benchmarking- menetelmän.
Jos yrityksesi/organisaatiosi haluaa kehittää esimerkiksi verkkosivujaan, benchmarking kannattaa ottaa käyttöön. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa vertailuanalyysia, jossa arvioidaan organisaation/yrityksen omaa toimintaa toisten kanssa. Tämän menetelmän avulla opitaan hyviltä esikuvilta niiden parhaista käytännöistä ja pystytään laatimaan niiden kehittämiseen tähtääviä tavoitteita.
Lähde: https://www.uef.fi/benchmarking
Eilen pidettiin palaveri, jossa esittelin omia kehittämisnäkemyksiäni DesignLahti- sivustolle, myös benchmarking- menetelmää käytin apuna. Jännittävää se oli, mutta samalla hyvää harjoittelua esiintymistaitoja ajatellen. :)
Lopuksi vielä englanninkielinen selitys kyseiselle termille:
Jos yrityksesi/organisaatiosi haluaa kehittää esimerkiksi verkkosivujaan, benchmarking kannattaa ottaa käyttöön. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa vertailuanalyysia, jossa arvioidaan organisaation/yrityksen omaa toimintaa toisten kanssa. Tämän menetelmän avulla opitaan hyviltä esikuvilta niiden parhaista käytännöistä ja pystytään laatimaan niiden kehittämiseen tähtääviä tavoitteita.
Lähde: https://www.uef.fi/benchmarking
Eilen pidettiin palaveri, jossa esittelin omia kehittämisnäkemyksiäni DesignLahti- sivustolle, myös benchmarking- menetelmää käytin apuna. Jännittävää se oli, mutta samalla hyvää harjoittelua esiintymistaitoja ajatellen. :)
Lopuksi vielä englanninkielinen selitys kyseiselle termille:
tiistai 4. huhtikuuta 2017
Ketteryyttä ja protoilua
Ladecin työyhteisöjakson aikana sain mahdollisuuden tutustua BUUSTIa ketteristä menetelmistä- nimiseen luentoon. Paikalla oli Columbia Roadista Matti Parviainen kertomassa ketteryydestä ja protoilusta. (Voit lukea yrityksestä lisää täältä)
Ketteriä menetelmiä käytetään yleisesti ohjelmistokehityksessä ja it- projekteissa. Ketterä kehittäminen (englanniksi agile development) on järkeenkäypä vaihtoehto perinteiselle vesiputousmallille. Miksi? Neljä tärkeää ketteryyden aihealuetta auttaa selventämään tätä väitettä:
1. Yksilöitä ja kanssakäymistä arvostetaan enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
2. Toimivaa ohjelmistoa arvostetaan enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota
3. Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja
4. Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa.
Build- Measure- Learn:
Rakenna, mittaa ja opi on yksi ketterän kehityksen apuvälineistä ja metodologian perusajatus. Periaatteessa ideasta rakennetaan mahdollisimman yksinkertainen tuote, josta karsitaan kaikki ominaisuudet, jotka eivät ole oppimisprosessin kannalta hyödyllisiä. Tehdyn tuotteen ominaisuuksia ja käyttäjien reaktioita mitataan. Tehtyjen mittausten perusteella on tarkoitus oppia tekemään päätös siitä, onko aika muutta kehityssuuntaa vai pysyä samalla, tutulla polulla.
Matti Parviainen antoi myös tärkeitä ohjeita ketteryyden käyttöön. Tässä muutama:
- aseta abstrakti työ näkyväksi: käytä värikkäitä post-it- lappuja
- ketterän kehityksen toimintamallissa (eli build-measure-learn) on tavoitteena todistaa ideat huonoiksi, jos ne ovat huonoja
Prototyypit:
Luennon aiheena oli myös prototypointi. Näin ensi alkuun voisi avata käsitettä prototyyppi:
Prototyyppi tarkoittaa koemallia. Sen avulla konkretisoituu ja visualisoituu suunnitteilla oleva uusi palveluidea. Palvelujen prototypoinnissa menetelmien mallintamiseen käytetään usein tarinoita (storytelling), kuvakäsikirjoitusta (storyboard) ja service blueprint- kaaviota,
Protyyppien käytössä arvostetaan myös neljää eri asiaa. Niitä ovat:
1. Yksilöitä ja kanssakäymistä arvostetaan enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
2. Rempseää demonstrointia enemmän kuin visuaalista viimeistelyä
3. Oikeaa kontekstia enemmän kuin huolellista käsikirjoittamista
4. Helppoa kommunikointia enemmän kuin täydellistä esitystä.
Protyyppien työstämisessä käytetään samanlaista kaaviota kuin ketterissä menetelmissä. Build- measure- learn kuvataan näin:
- Rakenna proto väkisin (build), vaikka se luultavasti voi nolottaa. Käytä alkuvaiheen ideoinnissa kynää ja paperia. Näin yksinkertaisilla apuvälineillä pääset pitkälle!
- Näytä sitä tiimikavereille (measure), oikeille käyttäjille, ostajalle, markkinoinnille... Kaikenlainen palaute on tervetullutta tässä kehitysvaiheessa.
- Ongelmat ja oletukset tulevat vastaan oppimisessa (learn). Tunnereaktioina saattaa olla ilahtuneisuutta, hämmennystä tai välinpitämättömyyttä. Jossain vaiheessa ulkonäkö ratkaisee.
Esimerkki- keisseinä annettiin Wolt ja Vapo. Wolt on innovatiivinen keksintö, jonka avulla voi tilata ruokaa- helposti kännykän avulla.
Vapo puolestaan myy irtopellettejä ja käyttää fiksusti apuna ketteryyttä (sekä lean- toimintamallia)
Mikä ihmeen Agile, Lean ja Scrum? Tuliko liikaa tietoa yhdellä kertaa? Tästä linkistä pääset tutustumaan enemmän ketteriin menetelmiin: https://www.itewiki.fi/opas/ketterat-menetelmat-agile-lean-ja-scrum/
Tutustu myös:
Wolt https://wolt.com/fi/wolt
Vapo https://www.vapo.fi/
Ketteriä menetelmiä käytetään yleisesti ohjelmistokehityksessä ja it- projekteissa. Ketterä kehittäminen (englanniksi agile development) on järkeenkäypä vaihtoehto perinteiselle vesiputousmallille. Miksi? Neljä tärkeää ketteryyden aihealuetta auttaa selventämään tätä väitettä:
1. Yksilöitä ja kanssakäymistä arvostetaan enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
2. Toimivaa ohjelmistoa arvostetaan enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota
3. Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja
4. Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa.
Build- Measure- Learn:
Rakenna, mittaa ja opi on yksi ketterän kehityksen apuvälineistä ja metodologian perusajatus. Periaatteessa ideasta rakennetaan mahdollisimman yksinkertainen tuote, josta karsitaan kaikki ominaisuudet, jotka eivät ole oppimisprosessin kannalta hyödyllisiä. Tehdyn tuotteen ominaisuuksia ja käyttäjien reaktioita mitataan. Tehtyjen mittausten perusteella on tarkoitus oppia tekemään päätös siitä, onko aika muutta kehityssuuntaa vai pysyä samalla, tutulla polulla.
Matti Parviainen antoi myös tärkeitä ohjeita ketteryyden käyttöön. Tässä muutama:
- aseta abstrakti työ näkyväksi: käytä värikkäitä post-it- lappuja
- ketterän kehityksen toimintamallissa (eli build-measure-learn) on tavoitteena todistaa ideat huonoiksi, jos ne ovat huonoja
Prototyypit:
Luennon aiheena oli myös prototypointi. Näin ensi alkuun voisi avata käsitettä prototyyppi:
Prototyyppi tarkoittaa koemallia. Sen avulla konkretisoituu ja visualisoituu suunnitteilla oleva uusi palveluidea. Palvelujen prototypoinnissa menetelmien mallintamiseen käytetään usein tarinoita (storytelling), kuvakäsikirjoitusta (storyboard) ja service blueprint- kaaviota,
Protyyppien käytössä arvostetaan myös neljää eri asiaa. Niitä ovat:
1. Yksilöitä ja kanssakäymistä arvostetaan enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
2. Rempseää demonstrointia enemmän kuin visuaalista viimeistelyä
3. Oikeaa kontekstia enemmän kuin huolellista käsikirjoittamista
4. Helppoa kommunikointia enemmän kuin täydellistä esitystä.
Protyyppien työstämisessä käytetään samanlaista kaaviota kuin ketterissä menetelmissä. Build- measure- learn kuvataan näin:
- Näytä sitä tiimikavereille (measure), oikeille käyttäjille, ostajalle, markkinoinnille... Kaikenlainen palaute on tervetullutta tässä kehitysvaiheessa.
- Ongelmat ja oletukset tulevat vastaan oppimisessa (learn). Tunnereaktioina saattaa olla ilahtuneisuutta, hämmennystä tai välinpitämättömyyttä. Jossain vaiheessa ulkonäkö ratkaisee.
Esimerkki- keisseinä annettiin Wolt ja Vapo. Wolt on innovatiivinen keksintö, jonka avulla voi tilata ruokaa- helposti kännykän avulla.
Vapo puolestaan myy irtopellettejä ja käyttää fiksusti apuna ketteryyttä (sekä lean- toimintamallia)
Mikä ihmeen Agile, Lean ja Scrum? Tuliko liikaa tietoa yhdellä kertaa? Tästä linkistä pääset tutustumaan enemmän ketteriin menetelmiin: https://www.itewiki.fi/opas/ketterat-menetelmat-agile-lean-ja-scrum/
Tutustu myös:
Wolt https://wolt.com/fi/wolt
Vapo https://www.vapo.fi/
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
Kurkistus virtuaalimaailmaan
LADECin työyhteisöjaksolla sain ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua virtuaalitodellisuuteen. Kyseessä oli IKEAn Experience- virtuaalikeittiösovellus, joka toimi tietokoneeseen liitetyillä VR- laseilla ja käsiantureilla. Kokemus oli mielenkiintoinen ja itselleni täysin uusi. Virtuaalitodellisuudella on suuret odotukset tulevaisuudessa- oletetaan, että uonna 2021 se olisi 108 miljardin euron bisness.
Haluaisitko kokeilla kävelyä Kuun pinnalla tai istua kahvilassa keskellä Pariisia samaan aikaan, kun istut kotisohvalla? Näille ja monille muille kokemuksille on mahdollisuus virtuaalilasien avulla.
VR- lasit kiinnostivat aluksi pelaajia, koska ne antoivat mahdollisuuden kokea uudenlaisia pelielämyksiä. Virtuaalitodellisuus tulee kuitenkin löytämään vahvan paikkansa myös yritysmaailmassa. Myös arkkitehdeille siitä on paljon apua: he voivat VR- lasit päässä tarkastella lähemmin suunnitelmiaan ja löytää tällä tavoin ongelmakohdat - parhaassa tapauksessa voivat jopa muuttaa seinän leveyttä virtuaalisesti!
Yleisin VR- katseluväline on (tällä hetkellä) Samsungin Gear VR; syynä se, että ihmiset ostavat tiuhaan tahtiin älypuhelimia. Parasta tuossa on se, että voit ottaa sen mukaan minne ikinä kuljet- se toimii langattomassa yhteydessä älypuhelimeen.
Tähän loppuun vielä pieni esitys virtuaalimaailmasta, olkaa hyvä :)
Haluaisitko kokeilla kävelyä Kuun pinnalla tai istua kahvilassa keskellä Pariisia samaan aikaan, kun istut kotisohvalla? Näille ja monille muille kokemuksille on mahdollisuus virtuaalilasien avulla.
VR- lasit kiinnostivat aluksi pelaajia, koska ne antoivat mahdollisuuden kokea uudenlaisia pelielämyksiä. Virtuaalitodellisuus tulee kuitenkin löytämään vahvan paikkansa myös yritysmaailmassa. Myös arkkitehdeille siitä on paljon apua: he voivat VR- lasit päässä tarkastella lähemmin suunnitelmiaan ja löytää tällä tavoin ongelmakohdat - parhaassa tapauksessa voivat jopa muuttaa seinän leveyttä virtuaalisesti!
Vuonna
2016 julkaistut virtuaalilasit ovat VR-lasien ensimmäisiä kuluttajaversioita-
tosin lasit olivat täysin alkuvaiheessa kehityksessä.
Sitten
vielä totuus hinnasta: Laadukkaimpien virtuaalilasien hinnat tulevat
olemaan alkuvaiheessa noin 500-1000 euron tuntumassa ja lisäksi parhaat lasit
vaativat toimiakseen todella tehokkaan tietokoneen. Virtuaalilasien kokonaishinta kohoaa tällöin jopa 2000 euroon.
Yleisin VR- katseluväline on (tällä hetkellä) Samsungin Gear VR; syynä se, että ihmiset ostavat tiuhaan tahtiin älypuhelimia. Parasta tuossa on se, että voit ottaa sen mukaan minne ikinä kuljet- se toimii langattomassa yhteydessä älypuhelimeen.
Tähän loppuun vielä pieni esitys virtuaalimaailmasta, olkaa hyvä :)
torstai 30. maaliskuuta 2017
Kokeilukulttuuri käyttöön
Palveluiden toimintaympäristö- moduulissa tuli esille eräs uusi käsite: kokeilukulttuuri. Tämän inspiroimana ajattelin käsitellä asiaa enemmän täällä blogissa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä hyötyä siitä on yritykselle?
Kokeiluilla on mahdollista saavuttaa onnistumisia, tavoitella innovatiivisia ratkaisuja ja parantaa palveluita. Millainen ero sillä on tavalliseen suunnittelukulttuuriin? Ensinnäkin, suunnittelukulttuurissa ideasta tehdään hanke, josta mallin käyttöönoton jälkeen saadaan aikaan tavoite. Tässä ei ole minkäänlaista kokeilua, ja useimmiten lopputulos ei ole toivotunlainen. Kokeilujen kautta mahdollisiin ongelmakohtiin on helpompi tarttua: kysymys kuitenkin kuuluu, miten?
Kokeilukulttuurissa toimintatapa on täysin erilainen: idean jälkeen on vuorossa kokeilu, joka sitten muodostuu hankkeeksi. Jos kokeilu on todettu onnistuneeksi, syntyy lopputuloksena pysyvä toimintamalli. Yrityksille kokeilukulttuuri on avain onnistumiseen - tosin täydellistä onnistumista edeltää aina jonkin verran epäonnistumisia. Kokeilukulttuuria käyttämällä epäonnistuneet ratkaisut nähdään tarpeeksi ajoissa, ja niitä kehitetään paremmiksi.
Suomalaisella kokeilukulttuurilla on hyvät lähtökohdat. Täältä löytyy asiantuntijoita (korkean koulutuksen kanssa) ja hallitus tukee kokeilukulttuuria. Erilaiset hankkeet ovat lupaavia ja antavat mahdollisuuden monenlaiseen innovointiin. Lisäksi kokeiluja tekevät monet eri tahot: aloittelevat pk- yrittäjät ja myös suuret organisaatiot.
Pidetään tästä kulttuurista kiinni kaksin käsin: kokeiluja tekemällä on mahdollisuus saavuttaa onnistumisia!
Herättikö tämä ideoita? Onko sinulla jotain lisättävää kokeilukulttuuriin, kenties omia kokemuksia? Kommenttia saa laittaa! :)
Kokeiluilla on mahdollista saavuttaa onnistumisia, tavoitella innovatiivisia ratkaisuja ja parantaa palveluita. Millainen ero sillä on tavalliseen suunnittelukulttuuriin? Ensinnäkin, suunnittelukulttuurissa ideasta tehdään hanke, josta mallin käyttöönoton jälkeen saadaan aikaan tavoite. Tässä ei ole minkäänlaista kokeilua, ja useimmiten lopputulos ei ole toivotunlainen. Kokeilujen kautta mahdollisiin ongelmakohtiin on helpompi tarttua: kysymys kuitenkin kuuluu, miten?
Kokeilukulttuurissa toimintatapa on täysin erilainen: idean jälkeen on vuorossa kokeilu, joka sitten muodostuu hankkeeksi. Jos kokeilu on todettu onnistuneeksi, syntyy lopputuloksena pysyvä toimintamalli. Yrityksille kokeilukulttuuri on avain onnistumiseen - tosin täydellistä onnistumista edeltää aina jonkin verran epäonnistumisia. Kokeilukulttuuria käyttämällä epäonnistuneet ratkaisut nähdään tarpeeksi ajoissa, ja niitä kehitetään paremmiksi.
Suomalaisella kokeilukulttuurilla on hyvät lähtökohdat. Täältä löytyy asiantuntijoita (korkean koulutuksen kanssa) ja hallitus tukee kokeilukulttuuria. Erilaiset hankkeet ovat lupaavia ja antavat mahdollisuuden monenlaiseen innovointiin. Lisäksi kokeiluja tekevät monet eri tahot: aloittelevat pk- yrittäjät ja myös suuret organisaatiot.
Pidetään tästä kulttuurista kiinni kaksin käsin: kokeiluja tekemällä on mahdollisuus saavuttaa onnistumisia!
Herättikö tämä ideoita? Onko sinulla jotain lisättävää kokeilukulttuuriin, kenties omia kokemuksia? Kommenttia saa laittaa! :)
maanantai 27. maaliskuuta 2017
Toinen työyhteisöjakso: Ladec
Intensiiviviikko on jo takanapäin, ja nyt lähden kohti seuraava työyhteisöjaksoa.
Olinkin jo tarpeeksi ajoissa (tammikuussa) etsinyt itselleni valmiiksi toisen työyhteisöpaikan. Koska olin jo ennen opintoja kiinnostunut palvelumuotoilusta, lähdin etsimään yritystä tuolla kriteerillä. Löysinkin netistä hyviä vaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi sain paikan Ladecilta.
Okei, ehkä otin liian ison harppauksen, mutta haluan haastaa itseni ja kokeilla erilaisia työtehtäviä, ja nimenomaan palvelualan työtehtäviä. Asiakaspalveluahan voisi konkreettisesti toteuttaa myös kaupan kassalla, mutta koen, että työskentelen mieluummin toimistoympäristöissä, ja nimenomaan sellaisisa ympäristöissä, joissa on jonkinlainen tiimi mukana (kyllähän minä itsenäisestä työstäkin pidän). Mutta vielä on kaksi muuta jaksoa tulossa, katsotaan mitä silloin tapahtuu...
Varmasti moni teistä nyt miettii, mikä on Ladec? Ladec on Lahden seudun kehitykseen perehtyvä organisaatio, jolla on joka vuosi mahtavia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenin uusien yritysten saaminen Lahteen ja niiden saaminen kilpailukykyisiksi. Ja muutenkin palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Teimme siis heti sopimukset yhteyshenkilön kanssa ja samalla allekirjoitin salassapitosopimuksen. Eli täällä blogissa tulen kertomaan ainoastaan pintapuolisesti, millaisia työtehtäviä teen, enkä kerro asioita liian tarkasti, jotten riko tekemääni sopimusta.
Voin jo etukäteen mainita, että Ladecissa tulen työskentelmään mm. Lahti Design ekosysteemien kehittäminen ja muutenkin tiimityössä assistentin työtehtävät.
Uskon kuitenkin, että tämä puolitoista kuukautta organisaation työympäristössä avaa vahvistaa näkemyksiäni ja ammattitaitoani ja saan varmasti käyttää opittuja asioita konkreettisesti.
Keskiviikko päivät ovatkin sitten opiskelua, siitä kerron lisää myöhemmin :)
Olinkin jo tarpeeksi ajoissa (tammikuussa) etsinyt itselleni valmiiksi toisen työyhteisöpaikan. Koska olin jo ennen opintoja kiinnostunut palvelumuotoilusta, lähdin etsimään yritystä tuolla kriteerillä. Löysinkin netistä hyviä vaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi sain paikan Ladecilta.
Okei, ehkä otin liian ison harppauksen, mutta haluan haastaa itseni ja kokeilla erilaisia työtehtäviä, ja nimenomaan palvelualan työtehtäviä. Asiakaspalveluahan voisi konkreettisesti toteuttaa myös kaupan kassalla, mutta koen, että työskentelen mieluummin toimistoympäristöissä, ja nimenomaan sellaisisa ympäristöissä, joissa on jonkinlainen tiimi mukana (kyllähän minä itsenäisestä työstäkin pidän). Mutta vielä on kaksi muuta jaksoa tulossa, katsotaan mitä silloin tapahtuu...
Varmasti moni teistä nyt miettii, mikä on Ladec? Ladec on Lahden seudun kehitykseen perehtyvä organisaatio, jolla on joka vuosi mahtavia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenin uusien yritysten saaminen Lahteen ja niiden saaminen kilpailukykyisiksi. Ja muutenkin palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Teimme siis heti sopimukset yhteyshenkilön kanssa ja samalla allekirjoitin salassapitosopimuksen. Eli täällä blogissa tulen kertomaan ainoastaan pintapuolisesti, millaisia työtehtäviä teen, enkä kerro asioita liian tarkasti, jotten riko tekemääni sopimusta.
Voin jo etukäteen mainita, että Ladecissa tulen työskentelmään mm. Lahti Design ekosysteemien kehittäminen ja muutenkin tiimityössä assistentin työtehtävät.
Uskon kuitenkin, että tämä puolitoista kuukautta organisaation työympäristössä avaa vahvistaa näkemyksiäni ja ammattitaitoani ja saan varmasti käyttää opittuja asioita konkreettisesti.
Keskiviikko päivät ovatkin sitten opiskelua, siitä kerron lisää myöhemmin :)
lauantai 25. maaliskuuta 2017
Intensiivi- viikon yhteenveto
Kuluneen viikon aikana onkin tullut opiskeltua ahkerasti uusia aiheita. Palvelujen toimintaympäristö on 15 opintopisteen mittainen opintokokonaisuus, johon sisältyvät seuraavat opintojaksot: Service English, Toimintaympäristö, Asiantuntijaviestintä, Informaatiolukutaito sekä Englannin kieli ja viestintä.
Intensiivi-viikon aikana on tosiaan tullut kaikenlaista uutta infoa, teoriaa, käsitteitä, omia näkemyksiä on vahvistanut ja saanut muutenkin uutta näkökulmaa niin viestinnällisiin taitoihin kuin englannin kieleen. Tämän blogipostauksen tarkoitus on näyttää teille lukijoille, millaisia aihealueita opiskelimme tuon kuluneen viikon aikana. Jokaisesta opintojaksosta esitän myös lyhyen esittelyn sekä yleisesti sen, mitä uutta on tullut opittua.
Tervetuloa siis lukemaan viikkokatsausta intensiivi-viikosta!
Maanantai 20.3. Aamupäivän tunnit: Service English
Ensimmäisten tuntien aikana käytiin läpi taitavan asiakaspalvelijan työkaluja sekä perehdyttiin suureen kokonaisuuteen: kulttuurit. Myös asiakaspalvelun jäävuoriteoria tuli tutuksi. Vaikeimmaksi aiheeksi voisin mainita kulttuuriset sterotypiat. Kiinnostava opintojakso, jossa yhdistetään englannin kielen viestintä sekä kulttuurien tuntemus.
Päivän aiheet: Hofsteedin ja Trompenaarsin kulttuurimallit, Cultural Intelligence, kulttuuriset stereotypiat.
Iltapäivän tunnit: Toimintaympäristö
Ensimmäiset tunnit olivat aika puuduttavia. Emme periaatteessa edes menneet uuteen aiheeseen, vaan päivän teemana oli MM2017- työyhteisöjakson palautteiden kerääminen. Tehtäviä on tuolle opintojaksolle paljon luvassa, yhtenä muun muassa työyhteisöjaksosta tehtävä PESTE- analyysi ja
raportointi.
Tiistai 21.3. Aamupäivän tunnit: Informaatiolukutaito
Fellmannia Kampuksen informaatikko veti tämän lyhyen esittelyn. Kyseinen opintojakso on vain 1 opintopisteen pituinen, ja tavoitteina ovat muun muassa, että opiskelija osaa tunnistaa tiedonhallinan prosessin merkityksen tutkivassa oppimisessa sekä hankkia tietoa käyttäen tehokkaita ja monipuolisia välineitä.
Tästä opintojaksosta on varmasti paljon hyötyä, opinnäytetyötäkin ajatellen. Kurssilla tehdään tiedonhankinaan liittyviä tehtäviä.
Iltapäivän tunnit: Opettajatuutorin vetämät tunnit
Aiheina edelleen MM2017- työyhteisön yhteenveto, mikä oli onnistunut ja missä olisi kehitettävää.
Lisäksi ajankohtaisia asioita käytiin läpi muun muassa syksyn opintojaksoihin ilmoittautuminen ja työyhteisöjaksoihin liittyvät asiat.
Keskiviikko 22.3 Aamupäivän tunnit: Service English
Tunneilla käytiin läpi englannin kielellä kommunikointi sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi ryhmätyönä perehdyttiin hankalan asiakkaan kohtaamiseen, jossa myös kulttuurilliset stereotypiat otettava huomioon. Opettaja antoi myös hyviä kirjavinkkejä, joiden avulla voi omaa kulttuurellista osaamistaan vahvistaa.
Päivän aiheet: emails in English, phone calls, itsetuntemus
Iltapäivän tunnit: Asiantuntijaviestintä
Uusi opintokokonaisuus alkoi! Opettajan mukaan asiantuntijaviestintä on hieman harhaanjohtava
nimi tälle kurssille, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät voi vielä kutsua itseään asiantuntijoiksi. Kävimme kuitenkin läpi, mitä asiantuntijuus tarkoittaa terminä ja kävimme läpi viestintätaitoja. Tuolla opintojaksolla tullaan tekemään kaksi suurta työtä, jotka vaikuttavat myös arvosanaan: raportti Digitalist- tapahtumasta sekä artikkeli, jossa käytetään lähteitä ja esitetään myös viitteet.
Päivän aiheet: asiantuntija, fakta, viestintätaidot
Torstai 23.3 #Digitalist - tapahtuma 2017
Aamupäivällä oli TRAL:n (tradenomi alojen liitto) edustajien luento urasuunnittelusta.
Iltapäivällä vuorossa oli kauan odotettu Digitalist- tapahtuma, jossa esiteltiin ajankohtaiset vinkit digitaalisaatiosta ja muutenkin asiantuntijaviestinnästä. Tämän päivän kotiläksynä oli tehdä raportti kyseisestä tapahtumasta ja tutkia, millaisia viestintätaitoja asiantuntijat käyttävät esiintymisessään. Itse asiassa kyseessä on ensimmäinen ammattikorkeakoulu- tasoinen raportti, jolla on todella suuri painoarvo lopullisessa arvosanasta. Tähän on siis panostettava!
Perjantai 24.3
Uusi opintojakso alkaa: Englannin kieli ja viestintä. Ensimmäisten tuntien aiheina SWOT- analyysi ja työllisyystaidot. Englannin kieli on olennaisena osana tuota kurssia, joten kommunikointia in English!
Intensiivi-viikon aikana on tosiaan tullut kaikenlaista uutta infoa, teoriaa, käsitteitä, omia näkemyksiä on vahvistanut ja saanut muutenkin uutta näkökulmaa niin viestinnällisiin taitoihin kuin englannin kieleen. Tämän blogipostauksen tarkoitus on näyttää teille lukijoille, millaisia aihealueita opiskelimme tuon kuluneen viikon aikana. Jokaisesta opintojaksosta esitän myös lyhyen esittelyn sekä yleisesti sen, mitä uutta on tullut opittua.
Tervetuloa siis lukemaan viikkokatsausta intensiivi-viikosta!
Maanantai 20.3. Aamupäivän tunnit: Service English
Ensimmäisten tuntien aikana käytiin läpi taitavan asiakaspalvelijan työkaluja sekä perehdyttiin suureen kokonaisuuteen: kulttuurit. Myös asiakaspalvelun jäävuoriteoria tuli tutuksi. Vaikeimmaksi aiheeksi voisin mainita kulttuuriset sterotypiat. Kiinnostava opintojakso, jossa yhdistetään englannin kielen viestintä sekä kulttuurien tuntemus.
Päivän aiheet: Hofsteedin ja Trompenaarsin kulttuurimallit, Cultural Intelligence, kulttuuriset stereotypiat.
Iltapäivän tunnit: Toimintaympäristö
Ensimmäiset tunnit olivat aika puuduttavia. Emme periaatteessa edes menneet uuteen aiheeseen, vaan päivän teemana oli MM2017- työyhteisöjakson palautteiden kerääminen. Tehtäviä on tuolle opintojaksolle paljon luvassa, yhtenä muun muassa työyhteisöjaksosta tehtävä PESTE- analyysi ja
raportointi.
Tiistai 21.3. Aamupäivän tunnit: Informaatiolukutaito
Fellmannia Kampuksen informaatikko veti tämän lyhyen esittelyn. Kyseinen opintojakso on vain 1 opintopisteen pituinen, ja tavoitteina ovat muun muassa, että opiskelija osaa tunnistaa tiedonhallinan prosessin merkityksen tutkivassa oppimisessa sekä hankkia tietoa käyttäen tehokkaita ja monipuolisia välineitä.
Tästä opintojaksosta on varmasti paljon hyötyä, opinnäytetyötäkin ajatellen. Kurssilla tehdään tiedonhankinaan liittyviä tehtäviä.
Iltapäivän tunnit: Opettajatuutorin vetämät tunnit
Aiheina edelleen MM2017- työyhteisön yhteenveto, mikä oli onnistunut ja missä olisi kehitettävää.
Lisäksi ajankohtaisia asioita käytiin läpi muun muassa syksyn opintojaksoihin ilmoittautuminen ja työyhteisöjaksoihin liittyvät asiat.
Keskiviikko 22.3 Aamupäivän tunnit: Service English
Tunneilla käytiin läpi englannin kielellä kommunikointi sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi ryhmätyönä perehdyttiin hankalan asiakkaan kohtaamiseen, jossa myös kulttuurilliset stereotypiat otettava huomioon. Opettaja antoi myös hyviä kirjavinkkejä, joiden avulla voi omaa kulttuurellista osaamistaan vahvistaa.
Päivän aiheet: emails in English, phone calls, itsetuntemus
Iltapäivän tunnit: Asiantuntijaviestintä
Uusi opintokokonaisuus alkoi! Opettajan mukaan asiantuntijaviestintä on hieman harhaanjohtava
nimi tälle kurssille, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät voi vielä kutsua itseään asiantuntijoiksi. Kävimme kuitenkin läpi, mitä asiantuntijuus tarkoittaa terminä ja kävimme läpi viestintätaitoja. Tuolla opintojaksolla tullaan tekemään kaksi suurta työtä, jotka vaikuttavat myös arvosanaan: raportti Digitalist- tapahtumasta sekä artikkeli, jossa käytetään lähteitä ja esitetään myös viitteet.
Päivän aiheet: asiantuntija, fakta, viestintätaidot
Torstai 23.3 #Digitalist - tapahtuma 2017
Aamupäivällä oli TRAL:n (tradenomi alojen liitto) edustajien luento urasuunnittelusta.
Iltapäivällä vuorossa oli kauan odotettu Digitalist- tapahtuma, jossa esiteltiin ajankohtaiset vinkit digitaalisaatiosta ja muutenkin asiantuntijaviestinnästä. Tämän päivän kotiläksynä oli tehdä raportti kyseisestä tapahtumasta ja tutkia, millaisia viestintätaitoja asiantuntijat käyttävät esiintymisessään. Itse asiassa kyseessä on ensimmäinen ammattikorkeakoulu- tasoinen raportti, jolla on todella suuri painoarvo lopullisessa arvosanasta. Tähän on siis panostettava!
Perjantai 24.3
Uusi opintojakso alkaa: Englannin kieli ja viestintä. Ensimmäisten tuntien aiheina SWOT- analyysi ja työllisyystaidot. Englannin kieli on olennaisena osana tuota kurssia, joten kommunikointia in English!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)