2 viikkoa jäljellä!

Otsikko kiteyttääkin jo sopivasti tämän hetkiset fiilikset: koulua on enää jäljellä kaksi kokonaista viikkoa! Ensimmäinen kevät LAMKissa on mennyt todella nopeasti - ehkä vähän liiankin :)

Huhtikuussa kirjoitin blogipostauksen, jonka aiheena oli palveluliiketoiminnan opiskelu ja hieman kuulumisia, mitä kaikkea on kevään aikana tullut opittua. Samankaltaisen postauksen ajattelin tehdä nyt meneillään olevasta Ladec työyhteisöjaksosta.

Tämä kevään toinen työyhteisöjakso alkoi 27.3. Sopeuduin heti hyvin Ladecin työympäristöön. Aluksi työskentely oli lähinnä perehtymistä organisaation hankkeisiin, toimintaan, visioon. Viikon päästä sainkin jo tehdä kehitysanalyysia Design Lahti- verkkosivusta, joka oli kaiken kiireen keskellä jäänyt hieman vajaaksi. Kirjasin ylös lisättävät sisällöt ja kehityskohteet. Samalla tein myös benchmarking- analyysin Design Lahti- sivusta ja Lahti Design Weekistä. Koko analyysistä loin powerpoint- tiedoston, joka sai hyvän vastaanoton.

Seuraava tehtävänanto liittyi verkkosivuihin. Design Lahden suunnittelijahaku vaati työstämistä ja siitä teinkin tarvittavat kehittämisideat. Lisäksi sain valtuudet tehdä muutamia muutoksia sivustolle.

Välillä oli hiljaisia päivä ja ehdin tehdä muutaman koulutehtävän valmiiksi. Rohkeasti otin myös esiin sen, että haluan mielellään hieman vaativimpia tehtäviä: sellaisia, joissa voin käyttää osaamistani ja jotka vaativat luovuutta ja ajattelua. Ei ole järkevää olla tekemättä mitään organisaatiossa, joka on tunnettu ja jolla on vahva osaaminen monessa osa-alueessa, unohtamatta myöskään suurta vaikutusta Lahden alueen kasvuun.

Mitä tuon jälkeen sitten tapahtui? Rakentavan palaverin jälkeen sain tehtäväksi laatia ProtoLAHTI projektin esitteen tekstit. Kyseiset tekstit lähetettiin graafikolle, joka tekee lopullisen ulkoasun. On motivoivaa, että oma kädenjälki tulee näkymään julkisesti! :)

Tällä viikolla autoin myös toista harjoittelijaa hänen laatiman palvelupolun analysoinnissa - tässä käytin työkaluna Exceliä ja Padletia. Toinen analyysi/raportti onkin sitten sisällöltään kattavampi: Lahti Design Weekin kehitysanalyysi.

Keskiviikkona 3.5.2017 järjestettiin päättäjäiset, joihin kokoontui kyseisessä tapahtumassa mukana olleet muotoilija, yritykset, putiikin pitäjät ym. eli henkilöt, jotka omalla työpanoksellaan toteuttivat ainutlaatuisen ja ohjelmaltaan kattavan Design Weekin.
Blogissa en aio kertoa plussia/miinuksia/kehityskohteita, jotta en rikkoisi salassapitosopimusta. Kaikki data ja materiaali, jota käytin apuna, on Ladecin omassa käytössä. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että analyysi on parhaillaan työn alla. Siitä on tulossa kattava ja varmasti tärkeä työkalu seuraavaa tapahtumaa suunniteltaessa.

Tämän työyhteisöjakson aikana olen oppinut seuraavaa:analyysien teko, benchmarking, viestintä (sekä kirjallinen että digitaalinen), verkkosivut, workshop, palvelupolku.


Vielä 8 päivää työyhteisöjaksossa ja kaksi keskiviikkoa koulussa lähiopetuksessa! Kesää kohti mennään...

Asiakkaan ongelmanratkaisu b-to-b- markkinoinnissa (osa 2)

Ensimmäisessä osiossa perehdyttiin hieman sanaan b-to-b-markkinointi ja esiteltiin palvelun markkinoinnin kilpailukeinot. Miten yrityksen tulee toimia, jos asiakkaalla on ongelma? Mistä ylipäätään voi tunnistaa ongelman?

Yleisesti ottaen b-to-b-markkinoinnin avulla yritykset ostavat ratkaisuja ongelmiinsa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asiakkaan ongelmat olisi täysin ratkaistu. Asiakasyrityksen "ongelma" voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Jos esimerkiksi katsotaan yrityksen menneisyyteen, ongelmalla voidaan tarkoittaa seuraavaa:

- aiemmin tapahtunutta erehdystä
- epäonnistumista
- hyödyntämättä jäänyttä mahdollisuutta.

Tällaisissa tapauksissa toiminnan painopiste on korjaavissa toimissa - tosin ei saa unohtaa tilanteeseen liittyvää itseen tai muihin kohdituvaa kritiikkiä ja vastuun määrittämistä.

Ongelma voi olla toki myös positiivinen. Jos kyseessä on menestyvä ja tavoitteensa saavuttanut yritys, se voi haluta entistä paremmaksi tai laajentua uusille markkinoille. Vaikka kaikki asiat olisi hyvin, kyseessä on kuitenkin "ongelma".

Eli kertauksena:

Asiakkaalla on  ongelma, jos hänen yrityksessään:

1. on ero nykyisen ja halutun olotilan välillä
2. joku on huolissaan olotilojen erosta ja haluaa muutoksen.

Kun nyt kerran vauhtiin päästiin, niin seuraava (viimeinen) osio pitää sisällään b-to-b- asiakassuhteet ja Key Account Management- termin. Ja voisi sitä jonkinlaisen sanaston myös laatia, kun sen verran uusia sanoja tuli esiin.

Toivon todella, että yritykset hyödyntäisivät tätä markkinointitapaa, varsinkin jos kyseessä on palvelualan yritys. Jos eksyit lukemaan blogiani, hyvä juttu! Täältä sitä tietoa löytyy :)

Kommentit jälleen tervetulleita! :)

B-to-B- markkinointi (osa 1)

Ladecin työyhteisöjaksolla olen usein törmännyt sanaan b-to-b- palvelu. Itse asiassa Ladec on organisaatio, jonka asiakkaina ovat b-to-b- markkinointia hyödyntävät asiakasyritykset. Halusin ottaa tämän termin käsittelyyn täällä blogissa, koska kyseessä on kuitenkin hyvin suosittu markkinointitapa, joka on jokaisen liiketalouden opiskelijan tai palvelualan yrityksen hallittava.

Mitä tarkoitetaan b-to-b-markkinoinnilla?

B-to-b tulee englanninkielisistä sanoista business-to-business...

B-to-b- markkinoinnissa sekä myyjänä että ostajana on yritys tai muu organisaatio. Yritykset ostavat tavaroita ja palveluja usein käytettäväksi muiden palvelujen tai tavaroiden tuottamisessa, joita puolestaan myydään tai tuotetaan muille organisaatioille tai kuluttajille.
(Lähde: J. Ojasalo: B-to-b markkinointi)

Tärkeä osa b-to-b- palvelujen markkinointia on ongelmanratkaisuun perustuvan palvelukokonaisuuden eli asiakasratkaisun kehittäminen ja myyminen. Kun yritys myy vakiotuotteen tai -palvelun sijasta asiakasratkaisua, voidaan puhua konsultatiivisesta myynnistä.

Myyjä toimii eräänlaisena konsulttina, joka aluksi selvittää asiantuntevassa vuorovaikutuksessa asiakkaan tarpeet. Tämän jälkeen hän muotoilee niitä vastaavan ratkaisun, joka koostuu hänen myymistään tuotteista, palveluista tai niiden yhdistelmistä.

Sitten vielä hieman asiaa markkinointikeinoista. Sehän on selvää, että tavaroiden markkinoinnissa käyteään 4P:tä eli markkinoinnin kilpailukeinot muodostuvat tuotteesta, saatavuudesta, markkinointiviestinnästä ja hinnasta. Palvelujen markkinoinnissa käytetään 4P:n lisäksi 3P:tä, joita ovat ihmiset, prosessi ja fyysiset tekijät. 

Nyt on hieman avattu käsitettä b-to-b- markkinointi. Seuraava osio sisältää sitten tietoa siitä, mitä tarkoitetaan asiakkan ongelman ratkaisemisella?

Kaikki kommentit ovat tervetulleita, liittyen tähän aiheeseen tai aiempiin blogipostauksiini. Kiitos!

Mistä yrityksen toimintaympäristö koostuu?

Yhtenä merkittävänä työnä Toimintaympäristöt- opintojaksolla on PESTE- analyysin tekeminen työyhteisöpaikasta. Jotenkin sivuutin tätä aihetta aiemmassa blogipostauksessa, mutta kertaus on opintojen äiti :)

Tämän postauksen otsikko kertoo jo aika paljon- mistä kaikesta yrityksen toimintaympäristö oikein koostuu? Jokainen työssäkävijä ei välttämättä tähän aiheeseen hirveästi kiinnitä huomiota, vaikka syytä olisi. Tällaisen PESTE- analyysin avulla löytää helpommin yrityksen toimintaympäristöstä puuttuvat palaset ja muut kehittämiskohteet, joihin on syytä puuttua.

Ensin kannattaa avata hieman termiä:

PESTE on
- yritysfuturologiaan kuuluva menetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai orgnaisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknistä ja ekologista tilaa sekä tulevaisuutta.

- yksityisen sektorin tulevaisuustyöhön kehitetty toimintaympäristöanalyysiin kuuluva kartoitusmenetelmä.


PESTE koostuu seuraavista osista:
Poliittiset tekijät (esim. lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset, kehittämispolitiikka)

Ekonomiset tekijät (esim. maailman/Euroopan/alueen talouskehitys, lamat, julkinen rahoitus)

Sosiaaliset tekijät (esim. arvot, kulutuskäyttäytyminen, muuttoliike)

Teknologiset tekijät (esim. tietoliikenne, verkkokauppa, virtuaalimaailma)

Ekologiset tekijät (esim. ilmaston muutos, jäteongelmat, infrastruktuurin muutos)

Jos yrityksesi ei ole vielä ottanut PESTE- menetelmää käyttöön, suosittelen sitä vahvasti- opiskelijakin osaa tehdä sen! Aluksi tehtävä vaikutti haastavalta ja jopa mahdottomalta, mutta kunhan silmiä avasi riittävästi huomasi eri osatekijöihin vaikuttavia tekijöitä. Kaikki tekijät eivät välttämättä täyty jokaisessa yrityksessä, se ei haittaa.


Kaikkein tärkeintä on löytää ne kehittämiskohteet, jotka voisi korjata - unohtamatta kuitenkaan tulevaisuuden kartoittamista.