Palveluiden toimintaympäristö- moduulissa tuli esille eräs uusi käsite: kokeilukulttuuri. Tämän inspiroimana ajattelin käsitellä asiaa enemmän täällä blogissa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä hyötyä siitä on yritykselle?
Kokeiluilla on mahdollista saavuttaa onnistumisia, tavoitella innovatiivisia ratkaisuja ja parantaa palveluita. Millainen ero sillä on tavalliseen suunnittelukulttuuriin? Ensinnäkin, suunnittelukulttuurissa ideasta tehdään hanke, josta mallin käyttöönoton jälkeen saadaan aikaan tavoite. Tässä ei ole minkäänlaista kokeilua, ja useimmiten lopputulos ei ole toivotunlainen. Kokeilujen kautta mahdollisiin ongelmakohtiin on helpompi tarttua: kysymys kuitenkin kuuluu, miten?
Kokeilukulttuurissa toimintatapa on täysin erilainen: idean jälkeen on vuorossa kokeilu, joka sitten muodostuu hankkeeksi. Jos kokeilu on todettu onnistuneeksi, syntyy lopputuloksena pysyvä toimintamalli. Yrityksille kokeilukulttuuri on avain onnistumiseen - tosin täydellistä onnistumista edeltää aina jonkin verran epäonnistumisia. Kokeilukulttuuria käyttämällä epäonnistuneet ratkaisut nähdään tarpeeksi ajoissa, ja niitä kehitetään paremmiksi.
Suomalaisella kokeilukulttuurilla on hyvät lähtökohdat. Täältä löytyy asiantuntijoita (korkean koulutuksen kanssa) ja hallitus tukee kokeilukulttuuria. Erilaiset hankkeet ovat lupaavia ja antavat mahdollisuuden monenlaiseen innovointiin. Lisäksi kokeiluja tekevät monet eri tahot: aloittelevat pk- yrittäjät ja myös suuret organisaatiot.
Pidetään tästä kulttuurista kiinni kaksin käsin: kokeiluja tekemällä on mahdollisuus saavuttaa onnistumisia!
Herättikö tämä ideoita? Onko sinulla jotain lisättävää kokeilukulttuuriin, kenties omia kokemuksia? Kommenttia saa laittaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti