Kokeilukulttuuri käyttöön

Palveluiden toimintaympäristö- moduulissa tuli esille eräs uusi käsite: kokeilukulttuuri. Tämän inspiroimana ajattelin käsitellä asiaa enemmän täällä blogissa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä hyötyä siitä on yritykselle?

Kokeiluilla on mahdollista saavuttaa onnistumisia, tavoitella innovatiivisia ratkaisuja ja parantaa palveluita. Millainen ero sillä on tavalliseen suunnittelukulttuuriin? Ensinnäkin, suunnittelukulttuurissa ideasta tehdään hanke, josta mallin käyttöönoton jälkeen saadaan aikaan tavoite. Tässä ei ole minkäänlaista kokeilua, ja useimmiten lopputulos ei ole toivotunlainen. Kokeilujen kautta mahdollisiin ongelmakohtiin on helpompi tarttua: kysymys kuitenkin kuuluu, miten?

Kokeilukulttuurissa toimintatapa on täysin erilainen: idean jälkeen on vuorossa kokeilu, joka sitten muodostuu hankkeeksi. Jos kokeilu on todettu onnistuneeksi, syntyy lopputuloksena pysyvä toimintamalli. Yrityksille kokeilukulttuuri on avain onnistumiseen - tosin täydellistä onnistumista edeltää aina jonkin verran epäonnistumisia. Kokeilukulttuuria käyttämällä epäonnistuneet ratkaisut nähdään tarpeeksi ajoissa, ja niitä kehitetään paremmiksi.

Suomalaisella kokeilukulttuurilla on hyvät lähtökohdat. Täältä löytyy asiantuntijoita (korkean koulutuksen kanssa) ja hallitus tukee kokeilukulttuuria. Erilaiset hankkeet ovat lupaavia ja antavat mahdollisuuden monenlaiseen innovointiin. Lisäksi kokeiluja tekevät monet eri tahot: aloittelevat pk- yrittäjät ja myös suuret organisaatiot.

Pidetään tästä kulttuurista kiinni kaksin käsin: kokeiluja tekemällä on mahdollisuus saavuttaa onnistumisia!

Herättikö tämä ideoita? Onko sinulla jotain lisättävää kokeilukulttuuriin, kenties omia kokemuksia? Kommenttia saa laittaa! :)

Toinen työyhteisöjakso: Ladec

Intensiiviviikko on jo takanapäin, ja nyt lähden kohti seuraava työyhteisöjaksoa.

Olinkin jo tarpeeksi ajoissa (tammikuussa) etsinyt itselleni valmiiksi toisen työyhteisöpaikan. Koska olin jo ennen opintoja kiinnostunut palvelumuotoilusta, lähdin etsimään yritystä tuolla kriteerillä. Löysinkin netistä hyviä vaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi sain paikan Ladecilta.

Okei, ehkä otin liian ison harppauksen, mutta haluan haastaa itseni ja kokeilla erilaisia työtehtäviä, ja nimenomaan palvelualan työtehtäviä. Asiakaspalveluahan voisi konkreettisesti toteuttaa myös kaupan kassalla, mutta koen, että työskentelen mieluummin toimistoympäristöissä, ja nimenomaan sellaisisa ympäristöissä, joissa on jonkinlainen tiimi mukana (kyllähän minä itsenäisestä työstäkin pidän). Mutta vielä on kaksi muuta jaksoa tulossa, katsotaan mitä silloin tapahtuu...

Varmasti moni teistä nyt miettii, mikä on Ladec? Ladec on Lahden seudun kehitykseen perehtyvä organisaatio, jolla on joka vuosi mahtavia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenin uusien yritysten saaminen Lahteen ja niiden saaminen kilpailukykyisiksi. Ja muutenkin palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Teimme siis heti sopimukset yhteyshenkilön kanssa ja samalla allekirjoitin salassapitosopimuksen. Eli täällä blogissa tulen kertomaan ainoastaan pintapuolisesti, millaisia työtehtäviä teen, enkä kerro asioita liian tarkasti, jotten riko tekemääni sopimusta.

Voin jo etukäteen mainita, että Ladecissa tulen työskentelmään mm. Lahti Design ekosysteemien kehittäminen ja muutenkin tiimityössä assistentin työtehtävät.

Uskon kuitenkin, että tämä puolitoista kuukautta organisaation työympäristössä avaa vahvistaa näkemyksiäni ja ammattitaitoani ja saan varmasti käyttää opittuja asioita konkreettisesti.

Keskiviikko päivät ovatkin sitten opiskelua, siitä kerron lisää myöhemmin :)

Intensiivi- viikon yhteenveto

Kuluneen viikon aikana onkin tullut opiskeltua ahkerasti uusia aiheita. Palvelujen toimintaympäristö on 15 opintopisteen mittainen opintokokonaisuus, johon sisältyvät seuraavat opintojaksot: Service English, Toimintaympäristö, Asiantuntijaviestintä, Informaatiolukutaito sekä Englannin kieli ja viestintä. 

Intensiivi-viikon aikana on tosiaan tullut kaikenlaista uutta infoa, teoriaa, käsitteitä, omia näkemyksiä on vahvistanut ja saanut muutenkin uutta näkökulmaa niin viestinnällisiin taitoihin kuin englannin kieleen. Tämän blogipostauksen tarkoitus on näyttää teille lukijoille, millaisia aihealueita opiskelimme tuon kuluneen viikon aikana. Jokaisesta opintojaksosta esitän myös lyhyen esittelyn sekä yleisesti sen, mitä uutta on tullut opittua.

Tervetuloa siis lukemaan viikkokatsausta intensiivi-viikosta!

Maanantai 20.3. Aamupäivän tunnit: Service English

Ensimmäisten tuntien aikana käytiin läpi taitavan asiakaspalvelijan työkaluja sekä perehdyttiin suureen kokonaisuuteen: kulttuurit. Myös asiakaspalvelun jäävuoriteoria tuli tutuksi. Vaikeimmaksi aiheeksi voisin mainita kulttuuriset sterotypiat. Kiinnostava opintojakso, jossa yhdistetään englannin kielen viestintä sekä kulttuurien tuntemus.

Päivän aiheet: Hofsteedin ja Trompenaarsin kulttuurimallit, Cultural Intelligence, kulttuuriset stereotypiat.

Iltapäivän tunnit: Toimintaympäristö

Ensimmäiset tunnit olivat aika puuduttavia. Emme periaatteessa edes menneet uuteen aiheeseen, vaan päivän teemana oli MM2017- työyhteisöjakson palautteiden kerääminen. Tehtäviä on tuolle opintojaksolle paljon luvassa, yhtenä muun muassa työyhteisöjaksosta tehtävä PESTE- analyysi ja
raportointi.

Tiistai 21.3. Aamupäivän tunnit: Informaatiolukutaito

Fellmannia Kampuksen informaatikko veti tämän lyhyen esittelyn. Kyseinen opintojakso on vain 1 opintopisteen pituinen, ja tavoitteina ovat muun muassa, että opiskelija osaa tunnistaa tiedonhallinan prosessin merkityksen tutkivassa oppimisessa sekä hankkia tietoa käyttäen tehokkaita ja monipuolisia välineitä.
Tästä opintojaksosta on varmasti paljon hyötyä, opinnäytetyötäkin ajatellen. Kurssilla tehdään tiedonhankinaan liittyviä tehtäviä.

Iltapäivän tunnit: Opettajatuutorin vetämät tunnit

Aiheina edelleen MM2017- työyhteisön yhteenveto, mikä oli onnistunut ja missä olisi kehitettävää.
Lisäksi ajankohtaisia asioita käytiin läpi muun muassa syksyn opintojaksoihin ilmoittautuminen ja työyhteisöjaksoihin liittyvät asiat.

Keskiviikko 22.3 Aamupäivän tunnit: Service English

Tunneilla käytiin läpi englannin kielellä kommunikointi sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi ryhmätyönä perehdyttiin hankalan asiakkaan kohtaamiseen, jossa myös kulttuurilliset stereotypiat otettava huomioon. Opettaja antoi myös hyviä kirjavinkkejä, joiden avulla voi omaa kulttuurellista osaamistaan vahvistaa.

Päivän aiheet: emails in English, phone calls, itsetuntemus

Iltapäivän tunnit: Asiantuntijaviestintä

Uusi opintokokonaisuus alkoi! Opettajan mukaan asiantuntijaviestintä on hieman harhaanjohtava
 nimi tälle kurssille, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät voi vielä kutsua itseään asiantuntijoiksi. Kävimme kuitenkin läpi, mitä asiantuntijuus tarkoittaa terminä ja kävimme läpi viestintätaitoja. Tuolla opintojaksolla tullaan tekemään kaksi suurta työtä, jotka vaikuttavat myös arvosanaan: raportti Digitalist- tapahtumasta sekä artikkeli, jossa käytetään lähteitä ja esitetään myös viitteet.

Päivän aiheet: asiantuntija, fakta, viestintätaidot

Torstai 23.3 #Digitalist - tapahtuma 2017

Aamupäivällä oli TRAL:n (tradenomi alojen liitto) edustajien luento urasuunnittelusta.

Iltapäivällä vuorossa oli kauan odotettu Digitalist- tapahtuma, jossa esiteltiin ajankohtaiset vinkit digitaalisaatiosta ja muutenkin asiantuntijaviestinnästä. Tämän päivän kotiläksynä oli tehdä raportti kyseisestä tapahtumasta ja tutkia, millaisia viestintätaitoja asiantuntijat käyttävät esiintymisessään. Itse asiassa kyseessä on ensimmäinen ammattikorkeakoulu- tasoinen raportti, jolla on todella suuri painoarvo lopullisessa arvosanasta. Tähän on siis panostettava!

Perjantai 24.3

Uusi opintojakso alkaa: Englannin kieli ja viestintä. Ensimmäisten tuntien aiheina SWOT- analyysi ja työllisyystaidot. Englannin kieli on olennaisena osana tuota kurssia, joten kommunikointia in English!

Digitaalisaation uudet tuulet

Tänään, torstaina 23.3.2017 järjestettiin menestyksekäs ja todella suosittu #Digitalist- tapahtuma. Aiemmassa blogipostauksessa kerroin tarkemmin kyseisen tapahtuman sisällöstä ja siitä, minkä alan asiantuntijat ovat tapahtumassa mukana.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ilmoittauduin seuraamaan tätä tapahtumaa. Enkä kadu yhtään - sain kirjoitettua ylös paljon vinkkejä alan ammattilaisilta ja tuli myös hieman verkostoituakin. Ylipäänsä tämän kaltaisilla tapahtumilla on päätarkoituksena verkostoitua alan ihmisten kanssa, jotka voivat tulevaisuudessa olla todella tärkeä linkki työelämään. 

Mitä kaikkea sitten oli päivän puheenaiheina? Julkaisen nyt lyhyen, mutta sitäkin kattavamman listan päivän teemoista:

1. Redland Analytiikan merkitys kaupan käynnissä: Esiteltiin analyytiikapalvelua ja sen saapumista kivijalkakauppojen avuksi. Lisäksi Redlandin edustaja esitti, miten analytiikasta saatua tietoa voi hyödyntää, jotta liiketoimintaa saadaan kehitettyä parempaan suuntaan.

2. Korpimedia IT- yrittäjyys: Edustaja on itse ollut aikoinaan Lamkin opiskelija ja hän kertoikin, miten monien vaiheiden jälkeen päätyi IT- alan yrittäjäksi. Korpimedia on siis median ja
markkinoinnin yritys. Muutamia hyviä vinkkejä tuli opiskelijoille...

3. Nordea Digitsunami ja pankit: Open banking- termi tuli tutuksi. Lisäksi Nordean edustaja esitteli PSD2- muodon ja sen, millä tavoin pankkialalla edistetään digitalisoitumista, jotta asiakkaille tarjotaan mahdollisimman hyvää palvelua.

4. Lohkoketju ja Bitcoinin kaltaisten valuuttojen aikakausi: selveni myös käsite lohkoketjuteknologia (on hajautettu kirjanpitojärjestelmä/tietokanta). Parasta tässä on se, että lohkoketjua voidaan jakaa radioaalloilla, mikäli joskus internetyhteydet kaatuvat.

5. Thinglink Sosiaalinen media oli pääosassa tässä esityksessä. Thinglinkin edustaja Sani Leino otti yleisön hyvin mukaan tähän kiinnostavaan aiheeseen. Esiteltiin muun muassa virtuaalitodellisuus ja dark social sekä lukumääriä siitä, kuinka paljon jaetaan informaatiota sosiaalisessa mediassa privaatisti.

Tästä on sitten hyvä lähteä työstämään asiantuntijaviesintään liittyvää raporttia. Ensi viikolla alkaa työyhteisöjakso, jota olenkin odottanut pitkään. Lisää selviää seuraavasta postauksesta :)

Suuret kiitokset tapahtuman järjestäjille!

Huomenna alkaa: #Digitalist- tapahtuma

Intensiivi viikolla opiskelun ohella osallistumme torstaina 23.3.2017  Fellmannia Campuksella pidettävään Digitalist- tapahtumaan. Todennäköisesti ihmettelet nyt, mikä ihme tapahtuma tämä oikein on?

Kyseessä on todella suosittu tapahtuma, jossa alan asiantuntijat tulevat kertomaan, kuinka palvelut tulevat kehittymään verkossa ja miten niitä tulisi myös hyödyntää. Lisäksi esitellään tulevaisuuden kanavat. Ajankohtaisia asioita on luvassa ja mielenkiintoisia esiintyjiä.

Tuohon tapahtumaan oli erillinen ilmoittautuminen netissä (tein sen jo hyvissä ajoin!) ja aamupäivällä meidän ryhmällä on mahdollisuus päästä kuuntelemaan TRAL- edustajan luentoa. TRAL tarkoittaa siis Tradenomiliittoa, ja itselleni tuo on ainakin uusi tuttavuus. Aamupäivän luennon aiheena on urasuunnittelu - sitä onkin hyvä jo miettiä, näin opintojen alkuvaiheessa.

Klo 12 on tarkoitus alkaa itse #digitalist- tapahtuma (voin kyllä uskoa, että auditorio tulee olemaan täynnä). Asiantuntijat kertovat ajankohtaisia vinkkejä digitaalisaation maailmassa, puhujina ovat mm.

Jonne Hirvonen, Redland -Analysoi kaupan maailmaa kuten google verkkoa

Teemu Parkkinen, Korpimedia - Sattumalta It-yrittäjäksi

Jussi Muurikainen, Nordea - Digitsunami ja pankit - kuinka open banking -aikakausi vaikuttaa pankkeihin ja kuinka teknologian megatrendit otetaan vastaan säännellyllä toimialalla?

Henry Brade, Prasos - Lohkoketjuteknologia ja sen vaikutukset tulevaisuuden työympäristöön

Sani Leino, Thinglink - sosiaalinen liiketoiminta - murros, muutos ja mahdollisuudet

Huomenna täällä blogissa on tarjolla jälkipyykki Digitalist- tapahtumasta: Mikä vaikutti? Miten tapahtuma avasi näkemyksiäni palveluiden tuottamisesta? Ja jos onnistuu, laitan myös videota jakoon.

Huomiseen siis!

Service in English!

Usually I write my all blog posts in Finnish but this time I decided to share you some of my English language skills! Well, on Monday we started Service English course which includes these themes: how to negotiate, how to service in English, some cultural differences etc. One very huge and important subject was Cultural Intelligence. Let me tell you more about it:

Cultural Intelligence (well- known also as CQ) is a system consisting of three interactive components: cultural knowledge, cross-cultural skills and cultural metacognition.

Cultural Knowledge - is composed of content (what) and process (how) knowledge of other cultures, such as how and when people express disagreement with each other.

Cross- Cultural Skills - consist of a broad set of skills instrumental for intercultural effectiveness, specifically:

- relational skills
- tolerance of uncertainty
- adaptability
- empathy
- perceptual acuity

Cultural Metacognition - is the knowledge of and control over one´s thinking and learning activities in the specific domain of cultural experiences and strategies.

There are lots of information available in Web, I would like to share you one link if you are interested about this subject.

You can find more information here: https://www.forbes.com/sites/iese/2015/03/24/why-you-need-cultural-intelligence-and-how-to-develop-it/#d324a0917d68

And if you don´t remember this week we are studying like crazy because on the next week starts the second working period (I will do it in LADEC where I will do work in service design project).

Opiskelijan hyvinvointi, osa 1

Ajattelin jakaa teille blogin kautta muutamia vinkkejä, millä opiskelija (olkoon kyseessä minkä alan/ koulutustason opiskelija tahansa) jaksaa paremmin ja saa samalla lisäboostia opiskeluun. Kyseessä on kaksiosainen sarja, ja tässä ensimmäisessä osassa otan käsittelyyn kaikista tärkeimmät asiat, eli ruokavalion ja liikunnan.

RUOKAVALIO (JA VEDEN JUONTI)

Terveellisen ruokavalion kanssa jaksaa pitkälle, jopa sen 8 tuntia jaksaa koulussa istua. Terveellisellä en kuitenkaan tarkoita ihan älyttömää dieettiä, vaan, että opiskelija pyrkisi syömään lautasmallin mukaan. Pienilläkin teoilla voi tavallisen koululounaan muuttaa terveelliseksi: salaattiin oliiviöljyä ja siemeniä, kasviksia enemmän, vähemmän pastaa/perunaa. Ruisleipää ja lasi maitoa. Bon appétit!

Rasvainen, makea/suolainen ruokavalio aiheuttaa helposti väsymystä ja päänsärkyä. Silloin ei myöskään opiskelusta tule yhtään mitään. Kahvitauoilla voi kyllä huoletta ottaa piirakan palan tai munkin, ei se maailmaa kaada!

Lisäksi veden juonti on TODELLA tärkeää. Nestehukan oireita ovat väsymys ja päänsärky, aivan samat kuin nälän tunteessa. Nestehukalta voit välttyä kantamalla juomapulloa aina mukana. Raikas, kylmä vesi auttaa sinua jaksamaan ja ajatukset kulkevat paljon paremmin! Olen itsekin ottanut tavaksi kantaa vesipulloa mukana, ja aina kun näen sen pöydällä, muistan juodakin.

LIIKUNTA

Vaikka opiskelu viekin yllättävän paljon aikaa viikosta, on omasta hyvinvoinnista pidettävä hyvää huolta. Liikunta on yksi pakotie pois arjesta (ja opiskeluun liittyvistä asioista). Ota tavaksi pitää ainakin kaksi liikunnalle pyhitettyä päivää- esimerkiksi viikonloput. Ja muista hyötyliikunta: arkena tulee yllättävn monta askelta - ja kaloria poltettavaksi- kun jäät aikaisemmalla bussipysäkillä pois, kävelet tai pyöräilet kouluun, kävelet portaita hissin sijaan. Jälleen kerran voisi painottaa, että pienillä teoilla saat pysyviä muutoksia aikaiseksi!

Liikunnalla on jo itsessään suuret terveysvaikutukset: pienempi riski sairastua syöpiin, diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin. Aivoverenkierto paranee, ryhti paranee, nukahdat paremmin. Eli liikunnasta on PALJON hyötyä.

Tehokasta opiskelua- intensiivi-viikko alkaa!

Työyhteisöjakso Lahden MM- kisoissa on jo päättynyt, ja tuon jakson jälkeen meillä olikin ns. projektiviikko, jolloin ajan pystyi käyttämään kevyempään opiskeluun tai vaikka rästitehtävien tekemiseen. Tuo kaikki sai kuitenkin väistyä aika nopeasti, koska eteen ilmestyi ensimmäinen intensiivi-viikko tänä lukuvuotena. Mitä intensiivi-viikko sitten tarkoittaa ja mitä se oikein pitää sisällään?

Koska työyhteisöjaksoilla käytimme paljon aikaa työpaikalla, ja uusien asioiden oppimisella, oli vastapainoksi järjestetty intensiivista opiskelua sisältävä viikko. Palveluliiketoiminnassa se tarkoittaa sitä, että viikossa opiskellaan joka arkipäivä 8 tuntia, klo 8-16.
Lukujärjestykseen olikin valikoitunut kiinnostavia aineita: Service English, Toimintaympäristöt, Asiantuntijaviestintä, Englannin kieli ja viestintä, sekä yksi seminaari.
Kokonaisuutena siis englannin kieltä + viestintää. Vaikuttaa simppeliltä, mutta koska yksi opintojakso on ainoastaan 2 opintopistettä (eli kyseessä lyhyt kurssi) on kattavat muistiinpanot kultaakin kalliimpia.

Innolla siis odotan tulevaa intensiivi-viikkoa. Se kun on alta pois, suunnataan katse kohti seuraavaa työyhteisöjaksoa, josta kerronkin seuraavassa blogipostauksessa :)

One day of my study life

Olen aika monessa blogissa törmännyt tällaiseen ilmiöön: tällainen on minun työ/opiskelu/vapaa-päiväni. Koska tämä on nimenomaan opiskelublogi, ajattelin jakaa teille lukijoille pienen esimerkin siitä, millainen palveluliiketoiminnan opiskelijan arkipäivä on:

Klo 6.40 - Herätys (jos menen klo 8 kouluun, on otettava klo 7.20 lähtevä bussi)

Klo 7.10 - Aamupala on jo syöty. Vaatteet niskaan ja pysäkille (joka sijaitsee onneksi aika lähellä)

Klo 7.45 - Kävelen loppumatkan kampukselle (tässä esimerkkitapauksessa koulupäivä on Fellmanni Kampuksella keskustassa)

Klo 8.00 - Päivän ensimmäinen opiskelusessio alkaa (olkoon esimerkkinä asiakaspalveluosaaminen)

Klo 10.00 - Päivän eka kahvitauko, noin vartin kestävä

Klo 11.00 - On suunnilleen lounastauon aika. Lounas opiskelijahintaan 2,40 €

Klo 12.00 - Päivän toinen oppitunti alkaa (esimerkkinä Kuluttajakäyttäytymisen muutokset)

Klo 14.00 - Tauko (noin vartti)

Klo 16.00 - Koulu päättyy, ja kotiin (kotona noin klo 17 aikoihin)

Illalla vielä lounas, ja jos läksyjä, niin niiden tekemistä.

Klo 23 - Nukkumaan (ja herätyskello päälle)

Aika "tiukka" aikataulu, mutta päivä menee todella nopeasti. Hyötyliikuntaakin saa siinä samalla, kun kiipeää portaat ylösalas. :D

Ajankäyttö hallintaan

Ammattikorkeakoulu- tasoinen opiskelu tuo omia haasteita: opiskelu on osattava jakaa tiettyihin osiin, ajankäytöstä on pidettävä huolta ja muutenkin omasta fyysisestä sekä henkisestä olemuksesta on huolehdittava. Monta köyttä on pidettävä kädessä yhtä aikaa, ja monelle ensimmäisen vuoden opiskelijalle se tuottaakin aluksi hankaluuksia. Kuten voittekin jo otsikosta todeta, tämän päiväinen postaus pitää sisällään ajan käytön hallinnan sekä muutamia vinkkejä opintojen aloittamiseen.

Voin myöntää, että itselleni opintojen aloittaminen ei ollut aluksi helppoa. Tottakai olin innoissani - ja hieman yllättynyt- että pääsinkin vihdoin korkeakouluun. Kun opinnot alkoivat, tuli eteen monta uutta ja kiinnostavaa asiaa. Hamstarsin tietoa joka paikasta ja jäin koukkuun kalenterin käyttöön: joka toiselle sivulle oli tultava jokin merkintä värillisellä tussilla, jotta oloni olisi ollut parempi.

Onneksi huomasin aika pian, että stressaantuneena mikään ei toiminut - olin ärtyisä, väsynyt ja muka niin "kiireinen" etten omasta fyysisestä kunnostani voinut pitää huolta. Oli pakko hieman hellittää otetta ja katsottava eteenpäin: amk-opiskelussa tulee vielä monenlaista tilannetta eteen opinnäytetyöstä harjoitteluun, projektitöitä unohtamatta. Eli alkuvaiheessa ei kannata ottaa liian suurta työtaakka harteille.

Edelleen kalenteri on paras ystäväni. LAMKO:n jakama pieni, keltainen kalenteri on juuri sopivan kokoinen laukkuun heitettäväksi ja pöydäll pidettäväksi. Olipa hyvä, että mainitsen nyt kalenteri- sanan, koska postauksen otsikkohan viittaa siihen :)

Mitä kaikkea kalenteriin kannattaa oikein merkitä? Katson aina Repusta (=amk- opiskelun verkkoympäristö), millaisia deadlineja (= viimeinen palautuspäivä) on tiedossa. Kirjaan ne kalenteriin ja käytän korostamiseen jotain kirkasta väriä. Lisäksi merkitsen kalenteriin tärkeät menot (haastattelut, tapaamiset, seminaarit). Eikä sovi unohtaa treenipäiviä ja vapaa-ajan viettoon pyhitettyjä päiviä.

Jos et ole tottunut käyttämään kalenteria, suosittelen suuresti käyttämään sitä - opiskelet sitten lukiossa tai yliopistossa. Tällä tavalla et unohda tärkeitä päivämääriä (huomioithan kuitenkin, että luet kalenteria ainakin joka toinen päivä).

Toinen merkittävä asia ajankäytössä on tärkeiden ja ei-niin- tärkeiden asioiden erottaminen. Tärkeitä (tai todella tärkeitä) ovat tentit, töiden palautuspäivät ja opintojaksoihin ilmoittautumiset. Ja ei kannata unohtaa ilmoittautumista läsnäolevaksi tulevaan lukukauteen!
Sitten ne ei-niin- tärkeät asia: some-päivitykset ja kavereiden tapaamiset. Okei, onhan ihmisellä oltava sosiaalista kanssakäymistäkin, mutta jos aiot tehddä MUST TO DO -listaa, jätäthän nuo viimeksi mainitut häntäpäähän?

Oikein rytmitetyllä ja aikataulutetulla suunnitelmalla pääsetkin jo pitkälle, ja seuraavana viikonloppuna voit taas keskittyä tulevaan viikkoon: mitähän kaikkea on luvassa? :D